Koronapandemian vaikutus itsemurhariskiin

Kuva: Francisco Moreno / StockSnap.io

Joka vuosi noin 12/1 000 000 ihmistä kuolee itsemurhan takia ja jokaista kuolemaa vastaa 15-20 raportoitua itsemurhayritystä (Banerjee, Rao Kosagisharaf & Sathyanarayana Rao, 2020). Koronapandemia on lisännyt itsemurhariskiä ympäri maailman ja etenkin terveydenhuollon ammattilaisten, vanhusten, kodittomien ja siirtotyöläisten, väkivallan uhrien, stigmatisoituneiden ryhmien (nuoret sekä seksuaali- ja etniset vähemmistöt) ja talousongelmien kanssa kamppailevien riski itsemurhaan on lisääntynyt (Banerjee, Rao Kosagisharaf & Sathyanarayana Rao, 2020). 

Itsemurhariskiä lisääviä tekijöitä on monia: mielenterveysongelmat, koronapandemiaan liittyvä psykologinen ahdinko, akuutti itsemurhakriisi, päihteiden lisääntynyt käyttö, kotiväkivalta, karanteeni ja eristyneisyys, misinformaatio, talousongelmat sekä haavoittuvaisuus, kuten työskentely eturintamassa ja hylätyt vanhukset (Banerjee, Rao Kosagisharaf & Sathyanarayana Rao, 2020).

Banerjee, Rao Kosagisharaf & Sathyanarayana Rao (2020) ehdottavat keinoja itsemurhien ehkäisemiseksi: kriisipuhelinten saatavuus, mielenterveyshuollon telekonsultaatioiden saatavuus, koulutus terveyskeskuksissa, edukaatio median välityksellä, hyväksikäytön ja kotiväkivallan tunnistaminen sekä poliisin nopea vaste, haitallisten aineiden ja aseiden myynnin rajoittaminen, yhteisöllisen tuen tarjoaminen yksinasuville vanhuksille, ruoka- ja lääketoimituksista huolehtiminen sekä yhteistyö misinformaation vähentämiseksi.

Muutamissa maissa on vertailtu itsemurhatilastoja koronapandemiaa edeltävältä ajalta koronapandemian aikaiseen aikaan.

Japanilaisessa tutkimuksessa todettiin, että koronapandemian aikana poikkeuksellisesti naiset ovat tehneet suhteessa enemmän itsemurhia kuin miehet ja että tämän itsemurhataakan merkitys on erittäin merkittävä (Nomura et al., 2020). Tämä tutkimustulos liitettiin siihen, että poikkeusolojen aikana naisten sosioekonominen asema on heikompi kuin miehillä (Nomura et al., 2020).

Australialaisen tutkimuksen mukaan itsemurhaluvuissa ei ollut tapahtunut merkittävää muutosta seitsemässä kuukaudessa, jona Queenslandissa on ollut julistettuna kansanterveysuhka (Leske et al., 2020). Intialaisessa tutkimuksessa todettiin, että pelko koronaviruksen aiheuttamasta taudista oli suurin syy itsemurhaan (Dsouza, Quadros, Hyderabadwala & Mamun, 2020).

Kulttuuri lienee melkoisen määrittelevä tekijä, miten eri maissa reagoidaan koronapandemian aiheuttamaan stressiin ja miten usein se stressi johtaa itsemurhaan. Ajan myötä saanemme vielä tarkempaa tutkimustietoa siitä, miten vakavat vaikutukset koronapandemialla on ollut kokonaisuudessaan. On kuitenkin tärkeää pohtia, miten selviämme tästä pandemiasta yhdessä ja miten voimme lievittää stressiä, jottei se johtaisi itsemurhiin.

Empiirinen tutkimus omassa työssäni tuntuu kallistuvan siihen, että tällä alueella itsemurhayritysten määrä on lisääntynyt, kun vertaan kokemukseeni pari vuotta sitten. Kokemukseni perusteella nuorilla ja nuorilla aikuisilla on erittäin paha olla, sillä he yrittävät itsemurhaa toistuvasti lääkkeiden yliannostuksilla. Tätä vanhemmat aikuiset käyttävät ennemminkin liikaa alkoholia, jolla pyritään turruttamaan paha olo, vaikka aikomuksena ei olekaan itsemurha. Lopulta on jokseenkin huojentavaa, että koronapandemia ei ole päässyt Suomessa valloilleen, sillä siinä tapauksessa seuraukset voisivat olla paljon vakavammat.

Lähteet

Banerjee, D., Rao Kosagisharaf, J. & Sathyanarayana Rao, T. S. (2020). 'The dual pandemic' of suicide and COVID-19: A biopsychosocial narrative of risks and prevention. Psychiatry Research, 293, November 2020, 113577. https://doi.org/10.1016/j.psychres.2020.113577.

Dsouza, D. D., Quadros, S., Hyderabadwala, Z. J. & Mamun, M. A. (2020). Aggregated COVID-19 suicide incidences in India: Fear of COVID-19 infection is the prominent causative factor. Psychiatry Research, 290, August 2020, 113145. https://doi.org/10.1016/j.psychres.2020.113145. 

Nomura, S., Kawashima, T., Yoneoka, D., Tanoue, Y., Eguchi, A., Gilmour, S., Kawamura, Y., Harada, N. & Hashizume, M. (2020). Trends in suicide in Japan by gender during the COVID-19 pandemic, up to September 2020. Psychiatry Research, 295, January 2021, 113622. https://doi.org/10.1016/j.psychres.2020.113622. 

Leske, S., Kõlves, K., Crompton, D., Arensman, E. & de Leo, D. (2020). Real-time suicide mortality data from police reports in Queensland, Australia, during the COVID-19 pandemic: an interrupted time-series analysis. Lancet Psychiatry, 8(1), 58-63. https://doi.org/10.1016/S2215-0366(20)30435-1.